4. toukokuuta 2012

Jotakin uutta, vanhaa, sinistä, tuulta ja merta

Saaressa
sää oli mitä mainioin.
Tähän aikaan vuodesta auringon kirkkaus on armoton. Tuntuu, että häikäisy kadottaa värit maisemasta. Ainakin kuvattuna kaikki vaikuttaa vaisulta vaikkei sitä todellisuudessa ole.
                    Ymmärrätkö mitä tarkoitan?












Eipä nämä paljoa kuvatekstejä kaipaa. Pari saarta ja niiden luonto aivan mahdottoman monipuolinen.
Karua saaristoa ja rehevää, kosteaa lehtoa. Kaikki vielä kasvukautensa alussa. Ainoa minkä oli päässyt jo sulistaan oli luultavasti huuhkaja. Poikaset bongattuna samalta paikalta kuusi vuotta sitten.

Valitettavasti ihmiset ovat myös jättäneet omat jälkensä. Tämä kaikki on meren tuomaa rannalle.
 Eikä ollut ainoa poukama, joka näytti tältä. 


Haaksirikkoutunut
...otettu talteen yksinäisenä kivikosta.
Mistä lie meri heittänyt?
Pesun jälkeen puhtoisena majailee meillä,
 josko vaikka joku kaipais. Vielä on hymy herkässä!


Itämeri ja sen luonto on niin hieno, että pidetään oikeasti huolta siitä, etteivät muovi ja roskat joudu mereen.
Olisi hienoa, että vuokkomeristä voisi nauttia myös tulevatkin sukupolvet.
Konkreettista!

3 kommenttia:

  1. Waude, mitä kuvia taas!!! =)

    Joko siellä valkovuokot kukki? Meillä sinivuokot kukkii ja valkovuokkoja viel odotellaan.

    Mei rannalt jäät ovat jo sulaneet, mut muuten järvi viel jääs.

    Mukavaa viikonloppua!

    -Rosmariini-

    VastaaPoista
  2. Kiitos, kuvaaminen on vain tuskaa, kun haluaisi tallentaa kaiken näkemänsä, mutta parhaiten se varmaan jäänee muistoihin tuonne takaraivoon.

    Valkovuokot tosiaan kukkivat ja aivan valtavina "merinä", kuten kuvasta näkyy. Samoin sinivuokko, mukulaleinikki, muutama keto-orvokki lämpimällä etelävallilla ja maksaruoho.

    Mukavaa viikonloppua sinnekin päin Suomea!

    -Minttu

    VastaaPoista
  3. Kukkivista unohtui vielä kaikkialla kukkivat sinililjat. Niitä on meillä täällä kotonakin pensaiden alle villiintyneenä.

    VastaaPoista